Syysretki Hankasalmelle ja Häähninmäelle 28.8.2021
Tänä syksynä Seutuopistolaiset järjestivät syysretken Hankasalmelle ja Häähninmäen ulkoilualueelle. Hankasalmelle oli järjestetty retki keväällä 2017, mutta nyt pääsimme tutustumaan museokylään opastuksen kera ja muutkin kohteet olivat vaihtuneet edellisestä vierailusta. Retkelle oli ilmoittautunut lähes ennätysmäärä 18 osallistujaa. Ainoastaan ensimmäisellä retkellä keväällä 2011 on ollut enemmän osallistujia (21 kpl).
Lähdimme matkaan kaikkiaan viidellä henkilöautolla Pieksämäeltä ja ensimmäinen kokoontumispaikka Hankasalmella oli kirkon parkkipaikka, jonka vieressä museokylä sijaitsee. Lisätietoja Museokylästä löytyy Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen kotisivuilta (klikkaa linkkiä) sekä tapahtumista yhdistyksen Facebook -sivuilta.
Hankasalmen kotiseutuyhdistys valittiin Kotiseutuliiton vuoden 2021 kotiseutuyhdistykseksi Suomessa ja Hallan tuvan mittava remontti vuosina 2018-2020 osoittaa yhdistyksen olevan varsin aktiivinen ja talkoohenkinen. Lähdimme Pieksämäelta matkaan klo 9:00 ja perillä olimme hyvissä ajoin ennen kymmentä ja vastassamme oli Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kolehmainen, joka oli lupautunut esittelemään Hallan tupaa ja museokylää retkeläisillemme. Hallan tupa on siirretty nykyiselle paikalleen vanhalta paikaltaan Suoliveden kylästä 1967 ja vihitty käyttöön 1979. Hallan tupa syntyi, kun 1620 Pieksämäen Venetmäessä sijainnut jättisuuresta Vierun talosta lohkaistiin Tapanitapanintyttärelle (s.1600) ja hänen puolisolleen Eerikki Hämäläiselle 800 ha:n tila Armisveden ja Suoliveden väliseltä kannakselta. Sinne he rakensivat savutuvan. 1750 tuvassa asui jo noin 30 henkeä, oli rakennettava toinen tupa. 1851 tupien välinen sola katettiin ja rakennettiin porstuanpohjakamarit, ja uudet savupiipulliset uunit. Vanhan tuvan uuni siirrettiin keskemmälle tupaa ja sen taakse tuli kaksi kamaria. 1967 prof. Erkki Ala-Könni ja hankasalmelainen kauppias Veijo Liimatainen löysivät pian uudisrakentamisen alle jäävän Vanha-Hallan talon ja hieroivat kauppaa talon isännän Martti Kauppisen kanssa. ”Polttopuun hinnalla kotiseutuyhdistys osti talon”, totesi isäntä. Aivan 1851 malliin sitä ei rakennettu uudelleen, esim. 1600-luvun tupaan ei tehty kamareita. Porstuanpohjakamareissa toimii moderni pitokeittiö. Siperianlehtikuusesta rakennetut keittiön portaat ja invaluiska mahdollistavat huonompijalkaisenkin pääsemisen taloon, korkeat kynnykset poistettiin ja sisälle tuli myös inva-wc, jossa myös vauvanhoitovarustus. Komea talo huokuu historiaa ja tunnelmaa.
Vanha koulutaulu, jossa aiheena savolainen maisema.
Viimeisenä kohteena museokylässä tutustuimme savutupaan, joka on tuotu paikalle Kynsiveden Ristimäen tilalta ja edustaa 1770-lukua. Kuvat sisältä tummista seinistä johtuen välttäviä.
Vieressä kartta, jossa ympyröity museokylän rakennuksien alkuperäiset sijainnit. Sitten olikin jo aika siirtyä seuraavaan kohteeseemme Häähninmäen ulkoilualueelle, joka varmasti monelle oli se retken pääkohde. Osa retkeläisistä kävi ostoksilla Hankasalmen keskustassa ja siellä oli menossa markkinat ja moottoripyöräilijöiden tapaaminen, joten parkkipaikat olivat varattuja. Tästä aiheutui seurueemme hajaantuminen ja pienen odottelun jälkeen saimme matkalaiset kokoon yhdeksi letkaksi ja pääsimme suunnistamaan Häähninmäelle. Kaikki löysivät kuitenkin perille ilman kommelluksia. Koska oli Suomen luonnon päivä, paikalla oli muitakin retkeilijöitä, mutta hyvin kuitenkin mahduttiin nuotiopaikalle eikä näkötorniinkaan syntynyt ruuhkaa.
Parkkipaikalta perille on vajaa puoli kilometriä loivaa ylämäkeä ja itse kohde on kallioisella mäellä. Vieressä paikalla kauiten ollut metsästysmaja. Myöhemmin ympärille on tullut ns. Häähnintupa ja nuotiopaikkoja ja viimeisimpänä näkötorni, jota ylläpitää Hankasalmen Latu ja Polku. Ylhäällä kuva rajapyykistä Häähninmäellä.Häähninmäki on vanha hämäläisten eränkäyntialueiden rajapiste. Mäellä on isonjaon aikainen vuonna 1787 pystytetty rajapyykki.
Rajapyykillä on aikanaan kohdannut kolmen kunnan (Hankasalmi, Konnevesi ja Rautalampi) sekä kahden läänin (Keski-Suomi ja Kuopio) rajat. Edelleen pyykki on kuuden kylän (Kärkkäälä, Ristimäki, Hankavesi, Pirttimäki, Säkinmäki ja Sirkkamäki ) ja kahden kunnan (Konnevesi ja Hankasalmi) rajapiste. |
Kuvassa ylhäällä:
Loviisa os. Kauppinen ja Ville Matikainen Oskar Karjalaisen kuvaamina 1910 -luvulla. Vanha Hallan tila Hankasalmen Suoliveden kylässä on Kauppisen suvun ikiaikainen asuinpaikka. Ensimmäinen tunnettu isäntä oli Paavo Ollinpoika Kauppinen vuosina 1541-1560. Hallan tuvan kirkon puoleinen tupaosa on ilmeisesti rakennettu 1600-luvulla. Kuvassa alhaalla: Ryijyt ovat vanhimpia ja arvokkaimpia kudonnaisia, niitä on kudottu maassamme jo 1500-luvulla. Vanhimmat Hankasalmi-ryijyt on kudottu 1700-luvulla. Kansallismuseossa on Leväsen talossa kudottu ryijy. Taiteilija Makkonen on sommitellut Hankasalmi-ryijyn tämän esikuvan mukaan. Tämä ryijy kuuluu kuvitukseltaan ja väritykseltään Keski-Suomen ryijyjen ryhmään. Väritykseltään nämä ovat reunoiltaan ns. lampaan mustaa, keskiosa keltaista, sinistä ja valkoista. Keskiosassa on ”elämänpuu” -aihe ja kaksi naishahmoa, sekä kotieläimiä, hevosia, kanoja ja lampaita. Lisäksi geometrisiä kuvioita, ns. auringon kuvia, on tulkittu keskiosan kuvaavan tähtitaivasta ja arkielämää sen ympärillä. Kuvan ryijy on nähtävissä Hallan tuvan seinällä. Vieressä ylhäällä:
Ulla Kolehmainen kertoi Hallan tuvan mittavasta peruskorjauksesta ja sen vaiheista sekä miten Hankasalmen ja Pieksämäen historiat liittyvät toisiinsa. Alkuun Hankasalmelta käytiin mm. kirkossa Pieksämäellä ja n. 50 km välimatka oli monesti vaiheikas ja edellytti yöpymisiä matkalla. Huomaa vieressä ylhäällä olevassa kuvassa uunipeltien käyttövivut uusitun uunin hormissa. Hallan tuvan vanhat uunit olivat ns. kulissiuuneja, eikä niitä voinut käyttää, mutta nyt remontin yhteydessä tehtiin toimivat uunit, joita käytetään mm. ns. leipäpäivina, jolloin paistetaan leipiä ja rieskoja myyntiin. Sitten siirryimme museokylän pihapiiriin tutustumaan muihin rakennuksiin, joita on koottu paikalle ympäri Hankasalmea. Ylhäällä vieressä vanha aitta, joka on 1850-luvulta Viitalahdesta Ritalan tilalta. Aitoissa oli esillä teemojen mukaan pienesineistöä ja infotauluja, joissa kerrottiin Hankasalmelaisista henkilöistä ja heidän aikaansaannoksistaan.
Kuvat ylhäällä kansanparantaja Aleksanteri Viinikaisesta eli "Mäyrämäen Santerista", joka vaikutti 1851-1933 ja hänen käyttämistään yrteistä ja mihin vaivaan hän niitä käytti hoitomuotona. Vieressä ylhäällä näkötornista avautuvia näköaloja länteen ja luoteeseen
Näkötornissa on ylhäällä maja, jonka voi varata käyttöönsä ja jossa on mahdollista jopa yöpyä. Näkötornimökissä on nyt kuitenkin yöpymisrajoitukset , jotka johtuvat hanketeknisistä syistä, jotka eivät salli jatkuvaa yöpymistä tornimökissä ainakaan toistaiseksi, vaikka se olisikin tornin ylläpidon kannalta paras ratkaisu. Koska näkötorni on rakennettu hankerahoituksella, vaarana on rahoituksen takaisinperintä, mikäli yöpyminen katsottaisiin kaupalliseksi toiminnaksi. Tämä tilanne on valitettava, koska torniyöpymistä suunnittelevat eivät sinne pääse yöpymään. Mutta nyt joudutaan toimimaan toistaiseksi näin. Tornimökin aukioloaikaa on jatkettu; se on avoinna klo 10.00- noin 20.00. Siten iltaisin on mahdollista vierailla mökissä. Tornimökkiä voi varata pieniin tilaisuuksiin. Lisätietoja Pekka Rossilta, puh. 040-522 9886. |
Kun eväät oli syöty ja kahvit juotu, oli aika lähteä paluumatkalle. Viimeinen kohteemme oli Kynsiveden Valopirtti, jota ylläpitää Kynsiveden Työväenyhdistys ry.
Talossa on nykyään mm. taide ja käsityönäyttelyitä, mutta entisaikaan siellä järjestettiin kaikenlaisia juhlia, tansseja ja muuta toimintaa. Taloa esitteli meille Pirjo Pellinen ja koska kanttiini oli auki, päätimme tukea heidän toimintaansa juomalla kahvit moninaisten leivonnaisten kera, vaikka olimme juuri tulleet eväitä syömästä Häähninmäeltä. Tutustuttuamme näyttelyihin lähdimme paluumatkalle Pieksämäelle. Kiitos kaikille retkelle osallistujille ja Tervetuloa kevätretkelle 2022 johonkin lähiseudun kohteeseen ja muihinkin Seutuopistolaisten tapahtumiin! |