Syysretki Juvalle Partalan kuninkaankartanoon, Tryffelikeskukseen ja Pattoin perintötalolle 26.8.2023.
Tällä kertaa lähtijöitä Seutuopistolaisten syysretkelle oli 15 kpl, mikä oli ilahduttavaa, koska paikkakunnalla oli muitakin tapahtumia samanaikaisesti mm. Nuku yö ulkona -tapahtuma Partaharjussa jne.
Ensimmäinen kohteemme Juvalla oli Partalan Kuninkaankartanon alue, jonka päärakennuksessa sijaitsee Juvan museo ja entinen väentupa, jonka tiloissa toimii Juvan karjalaisten museo ja Galleria Kuninkaankartano. |
Partala on 1400-luvulla perustettu maatila, jonka Kustaa Vaasa 1550-luvulla nimesi kuninkaankartanoksi. Kartanon alueella on ollut asutusta jo vuosituhansia. Vanhimmat alueelta löydetyt esineet ajoittuvat savokarjalaiselle ristiretkiajalle 1200-1300 -luvuilla.
Olimme sopineet Juvan kirjasto- ja kulttuurikoordinaattorin Johanna Kuusiston kanssa Juvan museon ja karjalaisten museon esittelystä, vaikka museoiden varsinainen aukiolo olikin jo tältä kesältä päättynyt ja tiloja meille tuli esittelemään Julia Sarell, joka oli toiminut paikalla oppaana kesän ajan. |
Alkuesittelyjen jälkeen alkoi tutustuminen Juvan museonäyttelyyn. Museon kokoelmat oli rakennettu ns. dioraamoina eli samaan aihepiiriin kuuluvia esineitä ym. oli koottu yhteen tilaan, usein vitriiniin. Ensimmäisessä huoneessa tutustuimme Carl Axel Gottlundiin, joka oli tunnettu kansanperinteen kerääjä Juvan seudulla.
Vitriinissä oli Gottlundin aikakauden pukuja rekonstoituna mallinukkien päälle. Alla mestauskirves ja jalkakahleet, joita on käytetty Juvalla vielä 1700-luvun alussa.. Ylhäällä vasemmalla Juvan käsivälitteinen puhelinkeskus esineineen ja valokuvassa ajan "sentraalisantrat".
Ylhäällä oikealla Juvan seurakunnan nurkkaus ja valokuva kauniista Juvan kirkosta, jossa emme tällä reissulla vierailleet. Vieressä vanhoja kauppapuodin esineitä ja myyntitiski. Alla esineitä ajalta kun Partala toimi kunnan maatilana. |
Juvan museoon tutustumisen jälkeen siirryimme samassa pihapiirissä olevaan Juvan karjalaisten museoon, joka on sijoitettu entiseen kuninkaankartanon väentupaan. Museo on toiminut vuodesta 1980 ja sijoituspaikkaan liittyy nostalgiaa, sillä osa Juvalle sijoitetuista evakoista asui jonkin aikaa tässä rakennuksessa. Juvalle tulleet siirtokarjalaiset tulivat pääasiassa Rautjärveltä, mutta muualtakin Karjalan luovutetulta alueelta oli tulijoita.
Esineistö koostuu pääasiassa käyttöesineistä, työvälineistä, huonekaluista ja käsitöistä. |
Partalan Kuninkaankartanon yhteydessä toimii myös Juvan Tryffelikeskus ja Suomen suurin tryffelitammitarha. Toiminta on sijoittunut kartanon navetan lisärakennukseen. Aluksi tryffelikeskuksen toiminta alkoi itse navetassa, mutta nykyään navetta on Partalan Kuninkaankartanon hotelli-ravintola.
Siirryimme Tryffelikeskuksen alueelle, jonne myös olimme sopineet esittelyn tryffelitarhavastaavan Leena Heiskasen kanssa. Leenaa ei kuitenkaan aluksi näkynyt ja opastamaan riensivät keskuksen tutkijat, jota tulevat keskukseen kehittämään toimintaa pääasiassa ranskankielisistä maista. Retkeläistemme kielitaito ei oikein tahtonut aluksi riittää, vaikka englannintaitoinenkin henkilä löytyi paikalle. Sitten Leena kurvasi pihaan ja esittely jatkui suomenkielisenä.
Tryffelikeskus sai alkunsa Juvalla 2007, kun kunnan omistamalle kartanolle ja viljelymaille piti löytää järkevää käyttöä tarkoituksena käynnistää tryffeleiden kasvatus, joka palvelisi ympäröivän maaseudun kestävää kehitystä ja elinkeinoelämää. |
Aluksi tutustuimme tryffelikeskuksen toimintaan sisätiloissa, jossa saimme hypistellä ja haistella pakastettuja viljeltyja tryffeleitä. Sitten siirryimme tryffelitarhaan, jonne on istutettu noin. 600 tammea ja muutamia muitakin lehtipuita. Taimet koulitaan siten, että ensin postetaan juurista kaikki villisienet ja sitten ympätään taimiin multasienien eli tryffeleiden rihmastoa.
Tryffelit ovat tunnettuja kiehtovasta maustaan ja arvostettu aines ruokakulttuurissa ja ne voivat kruunata aterian hienoksi elämykseksi tai tuoda yksinkertaisem- paankin ruokaan maukkaan lisän. Lisäksi tryffeleillä on erilaisia terveysvaikutuksia ja niiden käyttöä tutkitaan mm. diabeteksen, tulehdustilojen ja syövän hoidossa. |
Tilataidetta lintupöntöistä.
|
Pattoin perintötalo on Juvan kunnan omistama entinen talonpoikaistila, joka toimii nykyään talomuseona. Pattoin tila muodostui 1840-luvulla toteutetun isojaon yhteydessä, kun se erotettiin Purhola-nimisestä rusthollista omaksi, itsenäiseksi tilakseen. Pattoita viljeli Nikulaisen suku neljän sukupolven ajan, kunnes suvun viimeisen edustajan kuoltua tila päätyi valtiokonttorin omistukseen. Juvan kunta anoi omistusoikeuden tilaan vuonna 2004 ja museoi sen. Osa tilaa ympäröivästä metsästä on luonnonsuojelualuetta.
Lähes omavaraiselle maitotilalle ei ole ikinä vedetty sähköjä, viemäröintiä tai juoksevaa vettä. Asukkaat eivät myöskään hankkineet autoa tai traktoria, vaan hevosvetoisia koneita ja kulkupelejä käytettiin 1980-luvulle saakka arkikäytössä, kunnes tila autioitui. Pattoi säilyi omaleimaisena perinnetilana läpi toisen maailmansodan jälkeisen maatalouden voimakkaan modernisaatiokauden, ja onkin lähes 1900-luvun alkupuolen asussaan. Alue on nykyisin julkinen ulkoilu- ja virkistysalue, jossa pidetään opastettuja kierroksia kesäisin. |
Tryffelikeskuksesta päästyämme nautimme pienen välipalan ja siirryimme autoilla Pattoin perintötalolle Jukajärven toiselle puolen. Pienen etsiskelyn jälkeen oikea tie löytyi ja löysimme perille.
Pattoi, kuten muutkin Juvan museot olivat menneet kiinni viikkoa aiemmin ja emme onnistuneet saamaan paikalle opasta, joten tutustuimme tilaan omatoimisesti pihalta käsin lyhyen esittelytekstin saattamina. Sitten osa porukasta halusi jo eväitä syömään ja laavulle Jukajärven rantaan johti Pattoin tilalta luontopolku. Liikuntarajoitteiset siirtyivät laavulle kuljetuksella. |
Pientä dramatiikkaakin omatoiminen siirtyminen pienryhmissä Perintötalolta laavulle aiheutti nimittäin yksi ryhmä vähän eksyi polulta ja viipyi sen verran, että nälkäisimmät alottivat jo eväiden syönnin laavulla.
Kaikki päättyi kuitenkin hyvin ja loputkin retkeläisistä löysivät perille. Eväät maistuivat hienossa syyssäässä ja nokipannukahviakin keitettiin toinenkin pannu retkeläisille. Kiitos kaikille osallistujille mukavasta matkasta ja Tervetuloa taas Seutuopistolaisten kevätretkelle 2024 toukokuussa!
|